Pyhän Venäjän jäljillä Novgorodissa 18.10.2013

"Pyhä Venäjänmaa" otsikoitiin 1987 ilmestynyt kirja - 1000 vuotta kristinuskoa Venäjällä. Lähes koko olemassaolonsa ajan Venäjä on siis ollut virallisesti kristitty maa.

Venäjän historian ymmärtämistä voi edistää, jos hahmottaa ikonitaiteen ja historian sidoksia. Tästä hyvänä esimerkkinä on Vladimirin Jumalaäiti-ikoni. Sama koskee ortodoksisen kirkon luostarilaitoksen ja yhteiskunnan sidoksia.

Pyhän Venäjän kokemus voi avautua luostarielämään osallistumalla venäläisessä vanhassa luostarissa. Tätä vasten peilaten Venäjän nykyjohdon voimakas panostaminen luostareiden kunnostamiseen tulee ymmärrettävämmäksi. Kansallinen sielunmaisema, keskeiset venäläisen identiteetin rakenteet, halutaan näkyviksi.

Ikonitaiteen saapuminen Bysantista Venäjälle tapahtui yhtämatkaa kirkkojen ja luostarien rakentamisen myötä. Tärkeimpiä ovat ne prototyyppiset ikonit, joiden alkuperän uskotaan olevan apostolien ajalta. Esimerkiksi Vladimirin Jumalan äiti -ikoni on tällainen. Ortodoksi.net kertoo tästä ikonista:

"Vladimirin Jumalanäiti -ikoni kuuluu Hellyyden Jumalanäidin ikoneihin ja se lienee yksi tunnetuimmista ja rakastetuimmista venäläisistä ikoneista. Tämäkin ikoni kuuluu niihin lukuisiin ikonityyppeihin, joiden sanotaan perustuvan ikonin prototyyppiin, evankelista Luukkaan maalaamaan ensimmäiseen ikoniin Jumalansynnyttäjästä. Vladimirin Jumalanäiti ikonista kerrotaan, että sen ensimmäisen versio lähetettiin Konstantinopolin patriarkan toimesta 1100-luvun alkupuolella Kiovan ruhtinas Juri Dolgorukille. Myöhemmin ruhtinaan poika Andrei matkusti tämä ikoni mukanaan pohjoiseen ja lähellä Vladimiria Jumalanäiti ilmestyi unessa Andreille ja kehotti viemään ikonin Vladimirin kaupunkiin. Vladimirin Jumalanäidin ikoni liittyy läheisesti lukuisiin ihmeisiin, joita tapahtui Venäjällä muun muassa mongolivallan aikana. Ikonin ansioksi luetaan myös se, että Moskova säästyi mongolijoukkojen hävitykseltä."

Vladimirin Jumalanäidin -ikoni (1100-luvulta) Kuva: Wikipedia

Ikoni sijaitsee nykyään Tretjakovin galleriassa Moskovassa. Yhteiskunnallisesta merkityksestä kertonee sekin, että kommunistivalta muutti Ikonin rahaksi ja myi sen ulkomaille 1920-luvulla. Huhtikuussa 2008 uutisoitiin: "Venäjän presidentti Vladimir Putin on luovuttanut pääsiäisjumalanpalvelussa Moskovassa pitkään kateissa olleen Vladimirin Jumalanäidin ikonin ortodoksisen kirkon patriarkalle Aleksi II:lle. Putin lupasi palauttaa kirkolle myös muita neuvostoaikana kadoksiin joutuneita kirkkoaarteita." (HS 8.4.2007)

Tänään vierailimme Novgorodin kahdessa tunnetuimmassa ja vanhimmassa toimivassa luostarissa. Jurijevin luostarissa oli sopivasti meneillään aamupalvelus, johon osallistuimme puolen tunnin ajan.

Jurijevin luostarin lähettyvillä sijaitsevassa puuarkkitehtuurimuseossa ihastelimme vanhoja venäläisiä puurakennuksia. Joihinkin pääsi sisälle ja saimme aistia, kuinka ihmiset elivät ennen.

Hutinin naisluostarissa ruusut vielä kukkivat - puutarhan ja kasvimaan huoliteltu kauneus jäi korostuneesti mieleen. Pihan perälle oli kasattu pyöreä halkotorni, samanlainen kuin Pyhitsan naisluostarissa Itä-Virossa.

Huomenna Novgorod jää taakse ja lähdemme kohti Hatsinaa.

Aamupalveluksessa Jurijevin luostarissa.

Evankeliumin luku aamupalveluksessa.

Pieni toimiva kirkko Jurijevin luostarin kehällä.

Puuarkkitehtuurimuseo

Banja Russia

Vanha venäläinen puukirkko, joita ei ole montaakaan säilynyt venäjän sotaisan historian kuluessa.

Rakastuneiden penkki

Kahvila puuarkkitehtuurimuseon vieressä

Varlaam Hutinin naisluostariin.

Hutinin luostarin pääkirkosta sisäpihalle.

Hutinin luostarin halkotorni.

Yksi toimivista 1900-luvun alun kirkoista.

Kansanpukukäsityön museo.

Pietarin ja Paavalin kirkon koristelua.

Pietarin ja Paavalin kirkko vuodelta 1406. Tässä kirkossa Jussi Kokkarinen kävi 1970 luvulla, jolloin ovet repsottivat auki ja sisällä joku mummo ruokki kanoja.