Hatsina ja Hatsinan luterilainen seurakunta

Hatsinan kaupunki

Hatsina on on 84 900 asukkaan kaupunki Venäjällä 46 km Pietarista etelälounaaseen. Hatsina on Leningradin alueen suurin kaupunki ja Hatsinan piirin keskus keskellä historiallista Inkerinmaata. Hatsina on tullut kuuluisaksi myös Venäjän keisarien asuinpaikkana.

Kaupunki tunnetaan jo vuodesta 1499 nimellä Hotšino, jolloin se oli kylä Novgorodin hallinnassa. 1500-luvulla se joutui Puola-Liettualle ja Inkerin sodassa 1611-1617 Ruotsille, josta se palautui Venäjälle Pietari Suuren valloitusten mukana 1712. Seudulla asui venäläisiä, vepsäläisiä ja inkeriläisiä. Pietari Suuri rakennutti maa-alueelle pienen puisen palatsin ja lahjoitti maa-alueen sisarelleen Natalialle. Sittemmin omistus siirtyi Kurakin ruhtinasperheelle. Vuonna 1760 Katariina Suuri antoi sen lahjaksi suosikilleen kreivi Orloville ja rakennutti Hatsinaan italialaisen Antonio Rinaldin suunnitteleman palatsin. Siihen kuului 600 huonetta ja englantilaistyylinen puisto.

Keisarinna asui kreivin kanssa yhdessä 15 vuotta ja ihastui palatsiin. Tunteiden viilennyttyä Orlov naitettiin ja sai tehtävän suurlähettiläänä Italiassa. Orlovin kuoleman jälkeen 1783 keisarinna osti palatsialueen ja lahjoitti sen pojalleen, tulevalle keisari Paavalille. Paavali I sisusti palatsia uudelleen uusklassiseen tyyliin; linna muutettiin paraati- ja edustuslinnaksi. Paavalin kuoleman jälkeen Hatsina ei ollut keisarien suosiossa, ennen kuin Aleksanteri III teki siitä terrorismin pelossa pääasuntonsa. Nikolai II, viimeinen keisari vietti näin ollen nuoruutensa Hatsinassa, jossa hänet myös vangittiin syrjäyttämisensä jälkeen.

Toisen maailmansodan aikana Hatsinan palatsin turmelivat vetäytyvät saksalaiset. Palatsia on restauroitu vuodesta 1970 lähtien. Se on nykyään yksi Venäjän maailmanperintökohteista. (lähde: Wikipedia)

Hatsinan palatsim kuva :wikipedia

Hatsinan luterilainen kirkko, kuva: wikimapia

Hatsinan seurakunta

Hatsinan luterilainen seurakunta on perustettu vuonna 1789. Aluksi sen jäseninä oli vain saksalaisia. Naapurikylien inkerinsuomalaiset kuuluivat Skuoritsan seurakuntaan. Venäjän keisarihuone rakennutti Hatsinaan vuonna 1794 puukirkon, ja vuonna 1828 valmistui uusi kivikirkko.

Hatsinan seurakunnasta tuli kaksikielinen vuonna 1846, kun kaupungin suomalaiset liitettiin siihen. Myöhemmin seurakuntaan liitettiin vielä eräitä lähiympäristön suomalaiskyliä. Vuonna 1860 seurakunnan 1200 jäsenestä viidennes oli saksalaisia ja loput suomalaisia. 1800-luvun lopulla seudulle muutti paljon virolaisia. Vuonna 1904 seurakuntaan, joka käsitti myös valtaosan Laukaan (Lugan) hallintopiiristä, kuului noin 4800 henkeä, joista 4000 oli virolaisia, 450 suomalaisia, runsaat 300 saksalaisia ja 35 romaaneja.

Vallankumouksen jälkeen Hatsinan seurakunta jakautui saksalais-virolaiseksi ja suomalaiseksi seurakunnaksi. Seurakunnan toiminta päättyi vuonna 1938.

Hatsinan kirkkoa käytettiin 1930-luvulta lähtien pitkään mm. urheilusalina, kunnes Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon uudelleen perustettu seurakunta sai sen käyttöönsä vuonna 1993. Hatsinan seurakunnan suomalaisia ystävyysseurakuntia ovat Kauniaisten seurakunta, Launeen seurakunta, Järvi-Kuopion seurakunta ja Haukivuoren seurakunta.



Lähde: Wikipedia